Google Plus haastaa Facebookin

Google meni julkaisemaan Google+ -palvelunsa, kun olin mökkeilemässä, joten törmäsin palveluun kännykän kautta: Yammerissa ihmiset pöhisivät ja meileissä odotteli jo melkein kymmenen G+:n kautta jaettua juttua. G+ on vielä rajoitetussa beta-vaiheessa, joten sinne pääsee vasta, kun joku palvelun käyttäjä jakaa sinulle jotain. Yhden illan tutustumisen jälkeen näyttää kyllä siltä, että Googlella on tarjolla mielenkiintoinen vastine Facebookille ja erittäin vahva avaus sosiaalisen verkostoitumisen alueelle.
Google Plus (tai Google+ tai G+) on kovasti Facebookia tai Twitteriä (tai LinkedIniä tai Yammeria tai Qaikua tai melkein mitä tahansa some-palvelua) muistuttava kokemus. Peruskuvio: keräät tutut ihmiset kontakteiksesi, jolloin näet virran heidän jakamistaan asioista ja voit itse jakaa viestejä, kuvia, videoita, linkkejä ja muuta. Tuttu juttu näistä muistakin palveluista, joten palvelun käyttö ei liene kovin vaikeaa. Mutta mikä tekee G+:sta sitten näitä muita palveluita paremman? Tässä tärkeimmät erot, omasta mielestäni:

1. Kaikki kaverit eivät ole samanarvoisia. Toisin kuin Facebookissa (joka lähti liikkeelle college-opiskelijoiden deittisaittina), G+:ssa ei ole vain kavereita tai kontakteja, vaan jokainen yhteys kuuluu tiettyy ryhmään, siis piiriin. "Circle" on termi, jota G+ käyttää. Oletusarvoisesti käytössä on circlet Family, Friends, Acquaintances ja Following, eli perhe, ystävät, tutut ja seurattavat. Lisää piirejä voi tehdä ihan vapaasti ja nimetä niitä kuten haluaa. Kukin henkilö voi kuulua useampaankin piiriin. Ja näinhän se menee oikeassakin elämässä. Me toimimme erilaisissa yhteyksissä (perheen parissa, työssä, eri harrastuksissa, sometussa ja ties missä puuhissa) ja eri ihmisten kanssa. Jos ja kun haluan jakaa jotain muille, on ensimmäinen kysymykseni aina, että mistä kontekstista on kyse. Onko tämä työjuttu vai perhejuttu? G+:ssa tämä tärkein kysymys on nostettu oikeaan paikkaan. Facebookin kontaktilistat ovat aina olleet vain purkkaviritys, jota tietääkseni kukaan ei ole pystynyt johdonmukaisesti käyttämään oikein. Käsi ylös ne, jotka jokaisen FB-tilapäivityksen yhteydessä miettivät, mille kontaktilistoille päivitys kuuluu ja muistavat sen oletusarvon "kaikki" vaihtaa. G+ jopa muistaa, mille piireille olet viimeksi jutellut, joten ylijakavaa oletusarvoa ei tarvitse koko ajan olla rukkaamassa.
2. Jakaminen myös niille, jotka eivät käytä palvelua. Facebookissa on muuten kiva lähetellä synttärikutsut ja kertoa kuulumisistaan, mutta entäs ne pari ihmistä, joille tieto pitäisi myös saada, mutta jotka eivät käytä Facebookia? Pitää muistaa erikseen lähettää niille. G+:ssa voit lisätä keitä tahansa ihmisiä kontakteiksesi, pelkän sähköpostiosoitteen perusteella. Kun jaat jotain vaikkapa perheen kesken ja osa perheestä ei G+:aa käytä, lähtee heille sähköposti. Ja sähköpostissa on se itse lähetetty asia, eikä vain tyhmää "jotain jaettiin, klikkaapa tänne". Toki viesti myös tarjoaa linkin, jonka kautta G+:aan pääsee liittymään, mutta pointti on se, että viesti kulkee yhdestä paikasta kaikille haluamillesi ihmisille.
3. Kytkentä Googlen hakukoneeseen. Googlen hakukone on maailman eniten käytetty hakupalvelu. Siinä ei vaan yleensä viihdytä pitkään, koska tulokset vievät aina muualle. Hakutulosten +1:ääminen on vain alkua; kunhan Google saa yhdistettyä vanhan Social circle -kokeilunsa ja G+:n toisiinsa, muuttuu hakukoneen tulossivu sosiaaliseksi palveluksi, Facebookin perusnäkymää vastaavaksi. Tuloksissa näkyy, mistä kaverit ovat tykänneet, mitä he ovat kommentoineet ja luultavasti G+:n muihin toimintoihin tulee varsin pian kytkentöjä.
4. Kytkentä Googlen muihin palveluihin. G+-toiminnot ja tiedotteet näkyvät kaikissa Googlen palveluissa, joten blogia kirjoittaessa tai dokumentteja työstäessä näkee, mitä verkostossa tapahtuu ja voi helposti jakaa asioita eteenpäin. G+ hyödyntää tietenkin Googlen Picasaa kuvien jakamiseen, Latitudea ja Mapsia sijaintipalveluihin ja sitä rataa. Kaikki Googlen relevantit palvelut varmaankin tuodaan osaksi G+:aa. Sivuhuomiona todettakoon, että G+ on ensimmäinen Googlen palvelu, jossa varastotilaa ei ole rajattu. Gmailin reilu 7Gt ja Picasan 1Gt riittävät johonkin asti, mutteivät loputtomiin. G+:ssa rajat eivät tule vastaan (mutta toisaalta kuvien ja videoiden maksimikoot on rajattu).
5. Android. Kaikki nyt ja tulevaisuudessa myytävät Android-laitteet, siis puhelimet ja padit, tulevat sisältämään G+-toiminnon. Jo nyt G+:n Android-sovellut on yksinkertainen, toimiva ja kaunis. Itsekin liityin G+:aan puhelimella. Liittyminen on suorastaan naurettavan helppoa, jos Googlen palvelut ovat jo muuten käytössä (ja Androidin käyttäjällähän ne nopeasti ovatkin). Lähinnä hyväksytään palvelun käyttöehdot, asennetaan G+-ohjelma ja homma oli siinä. Google osaa ehdottaa tuttavia Gmail-aktiivisuuden perusteella, joten omien G+-piirien täyttämisessä pääsee hyvään alkuun parin minuutin tökkimisellä.
6. Median jakaminen välittömästi. Androidia taas. Androidin G+-sovelluksella voi yhden ruksin valitsemalla lähettää puhelimella tai padilla otetut valokuvat ja videot välittömästi (muun toiminnan taustalla) G+:aan, yksityiseen kansioon. Mitään ei siis jaeta muiden kanssa, mutta kun kuvat ja muu media on lähetetty palveluun, on niistä helppo jakaa haluamansa sopivien piirien kanssa. Tämä on oikeasti iso juttu. Itsekin otan kännykälläni päivittäin kuvia ja videoita, joista suurinta osaa en halua jakaa muille lainkaan. Satunnaisesti lähetän joitain mediaa Facebookiin, Twitteriin, Flickriin, Bambuseriin, Foursquareen tai muuhun palveluun, mutta tällöin minun on ensin oltava jakamassa jotain ko. palveluun ja sitten keksittävä, että ahaa, otanpa kuvan myös. Ihan väärä suunta. Kuva otetaan, kun on jotain kuvattavaa. Sen jälkeen voi miettiä, kenelle kuvan haluaa jakaa. Mutta kukapa jaksaa kännykällä plarata sitä puhelimen kuvasaalista. Kun kuvat ovat G+:ssa suoraan, niitä voi jälkikäteen jaella joko kännykän tai tietokoneen kautta; kännykästä luultavasti yksittäisiä kuvia, tietokoneen tehokkaammalla käyttöliittymällä taas suurempia kuvasarjoja. En teistä muista tiedä, mutta minulla puhelin jo pullisteli kuvia, joille en tiennyt, mitä tehdä. Nyt ne nappia painamalla vilahtivat Picasaan yksityiseen kansioon, josta voin niitä myöhemmin jaella perhelle ja muille.
7. G+ toimii kuten sosiaalinen elämämme muutenkin. Tämä ehkä tuli jo selväksi, mutta sanotaan se vielä kerran. G+:n käyttö tuntuu luontevalta, ei väkinäiseltä. Stream, Circles, Sparks, Huddle, Chat, Notifications... Siinä joitan G+:n osia, joista moni varmaan vielä elää beta-vaiheen aikana, mutta jotka jo nyt tarjoavat varsin mukavia sosiaalisen kanssakäymisen muotoja. Vaikka Googlen palveluiden kokonaisuus sisältää oman historian painolastinsa, on G+ yllättävän siisti kokemus, jos sitä vertaa vaikkapa Facebookin alati muuttuvaan ja yhä hankalammaksi mutatoituneeseen käyttöliittymään (kuinka moni tietää, mihin tilanteisiin FB-ryhmä on FB-sivua parempi vaihtoehto ja milloin päivitit tämän tietämyksesi?).

Entä G+ opetuksessa? Nykynuorisohan ei sähköpostia enää vapaaehtoisesti käytä – siis oikeaan viestimiseen; kyllä jokaisella se on, jotta saadaan ne naamakirjatunnukset tehtyä, mutta ei sitä kovin usein lueta. Etenkin aikusten kanssa eli amk- ja yliopistotasolla on yhä enemmän löydettävä muita yhteydenpitovälineitä opiskelijoihin. Facebook alkaa olla yhä useammin se väline, jossa kaikki ovat, joten suljetut tai salaiset Facebook-ryhmät ovat varteenotettava tapa opettajille pitää yhteyttä opiskelijoihinsa. Paitsi jos joku ei Facebookiin suostu menemään.

G+ tarjoaa vastaavan toiminnon, ilman sen suurempia ongelmia. Opettaja voi perustaa kurssille uuden piirin ja lisätä siihen opiskelijoidensa sähköpostiosoitteet. Opiskelijat voivat itse valita, käyttävätkö he G+:aa ja sitä kautta saavat tiedotteet ja pääsevät keskustelemaan ja jakamaan kurssin puitteissa, vai lukevatko he tiedotteensa sähköpostitse. Piirin sijaan tai lisäksi opetuksessa voi kokeilla myös Huddle-toimintoa, joka muistuttaa suuren joukon välistä pikaviestintää, vähän Waven tyyliin.

Summa summarum: Kova veto Googlelta. Jännittävää nähdä, miten a) suomalainen somekansa ja b) Facebook-massat tähän suhtautuvat ja minkälaisen aseman palvelu löytää somepalveluiden ekosysteemissä.

Päivitys: Lueskelin vähän lisää G+:n taustasta, mm. ArsTechnicasta. Tämä ei ole Googlelle vain yksi uusi kokeilu, vaan pitkäaikaisen strategian esiintulo, jota on rakennettu lähes vuoden ajan ja joka on nyt vasta prototyyppivaiheessa. Kaikenkaikkiaan noin 18 Googlen palvelua kytketään G+:aan. Nythän kytkettynä on Picasa, Gmail, Google-profiili, Google-kontaktit, Google Talk ja Latitude. Muut palvelut, kuten YouTube, Google Docs, Reader, Bookmarks, Blogger, Maps ja muut saadaan ilmeisesti loppuvuoden aikana kuvioihin mukaan.