Sosiaalinen media opetuksessa -kirja on reilun kahden vuoden ikäinen ja 1. painos on kohta lopussa. Aloittelemme Eijan kanssa uuden, täydennetyn painoksen laatimista. Mitä uudessa kirjassa tulisi olla? Nyt on erinomainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kirjan tulevaan sisältöön.
Pitäisikö siinä mainita joitain välineitä, joita kaksi vuotta sitten ei mainittu? (Qaiku on itsestäänselvä lisäys)
Pitäisikö jotain poistaa tai jättää vähemmälle huomiolle? (Jaiku ja Google Video pois, tietysti)
Kirjassahan esiteltiin kuvakaappauksin seuraavien palveluiden käyttöönotto: Google Reader, Delicious, Blogger, Wikipedia, Flickr, Skype, Ning, Second Life, LeMill. Tulisiko valintoja vaihtaa? Miksi ja mihin?
Entä kirjan välinejaottelu: Ajan tasalla pysyminen, Tietotulvan suodattaminen, Kirjoittaminen ja julkaisu, Kirjoittaminen ja julkaisu muiden kanssa, Multimedia, Viestintä, Yhteisöt, Virtuaalimaailmat. Toimiiko jaottelu edelleen, vai pitäisikö siihen lisätä jotain? Ottaa jotain pois? Muuttaa jotenkin muuten?
Tulisiko lähestymistapaa muuttaa painotusten osalta tai radikaalimminkin? Onko joitain uusia alueita, jotka tulisi huomioida?
Entä kirjan verkkopresenssi? Nythän käytössä on Blogger-blogi, Google Sites -sivusto ja Diigo-ryhmä. Pärjätäänkö näillä, vai kaipaatko jotain muuta verkkosisältöä tai toimintoja?
Kerro omat ideasi ja mielipiteesi. Parhaat 5 ideanikkaria saavat uuden kirjan maksutta itselleen – tai jos osallistujia tulee pilvin pimein, parhaat 10. Voitte pistää ideoita kommentteina tähän blogiin tai sähköpostilla tarmo(ät)iki.fi.
tiistai, 29. maaliskuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Tekstit
Lisäisin palveluihin:
VastaaPoista* Dropboxin (omien datojen pilvitallennus ja helppo jakaminen muille),
* Google Docsin (samoin pilvipalvelu, jossa myös kollaboratiiviset ominaisuudet hyvin tuettuja) ja
* Twitterin (tietysti)
Jos jotain vastaavasti pitää poistaa niin poistaisin Wikipedian (ihan mainstreamia jo) ja Deliciousin (jotenkin random-lisäys tässä joukossa).
Jotain keskustelua siitä, miski pitää yliopistoissa olla Moodle ja Optima molemmat sekä miten tässä yhtälössä käyttäytyy Google Doc's. Erityisesti kiinnostaisi keskustelu eri oppilaitoksissa ryhmätöinä tehtävien yritystoimeksiantojen sisältämien tietojen luottamuksellinen käsittely.
VastaaPoistaMitro
Viime aikoina on kehitetty saavutettavia sosiaalisen median sovelluksia käyttäjille, joilla on oppimisen tai kommunikoinnin ongelmia. Kehitteillä on esimerkiksi helppokäyttöinen facebookin kaltainen sovellus, (http://www.kaveripiiri.fi/) jossa myös kuvakommunikointiin perustuva vuorovaikutus on mahdollista.
VastaaPoistaTämä on ehkä marginaalia, mutta olisi hienoa jos kirja voisi hieman avata myös saavutettavuuden näkökulmaa. Kiinnostava kysymys on mm. se miten erilaiset sovellukset voisivat jakaa tietoa myös paremmin saavutettaviin sovelluksiin/käyttöliittymiin ja päinvastoin, jotta sosiaalinen median mahdollisuudet olisivat kaikkien ulottuvilla. Toinen kiinostava aihe olisi se millä tavalla sosiaalinen media auttaa erilaisia oppijoita ylittämään oppimisen esteitä ja miten tukea vammaisten opiskelijoiden sosiaalisen median opiskelua ja hyödyntämistä.
Kannatan ZeroOnen ehdottamaa Dropboxia sekä Twitteriä. Tieken ja X-akselin tarjoama Etherpad pitäisi myös saada mukaan, sillä siitä on helppo lähteä liikkeelle sosiaalisen median ja yhteisen kirjoittamisen maailmaan(ei vaadi kirjautumista).
VastaaPoistaNing on nykyisessä versiossa aika vahvasti esillä ja edelleenhän se on hyvä yhteisöalusta - maksullisuus tosin tuo miinusta. Olisiko tähän jotain vaihtoehtoa? Facebookin ryhmistä voisi mainita, sillä ne ovat tosi käyttökelpoisia varsinkin, jos suuri osa opiskelijoista jo muutenkin on siellä.
Mindmap-työkaluista voisi myös olla edes lyhyt kooste.
Itse olen hullaantunut Diigosta ja mielelläni näkisin sen olevan isommin esillä.
Salasana ja tietoturva-asiat on tosi hyviä ja niiden rinnalle voisi nostaa tietoa myös palvelujen käyttöehdoista. Linkki esim. Edu.fi sivulla olevaan Sosiaalisen median palveluiden käyttöehtoihin.
Pomodoro-tekniikan tyyppiset keinot ajan ja kiireen hallintaan olisivat tarpeellisia monille. Se tosin taitaa mennä jo vähän ohi aiheen.
Minna
Muutamia ideoita esiteltävistä työkaluista:
VastaaPoista- Wikispaces (nyt kun se on maksuton myös korkeakouluille).
- Prezi (opettajille suotuisat lisenssiehdot)
- Videopalvelut esim. Vimeo tai Youtube (edu).
Kannatusta myös aiemmin mainituille Google Docsille ja Twitterille.
Aiheeseen liittyviä teemoja, jotka voisivat lukijan kannalta olla kiinnostavia:
- Some-työkalut mobiililaitteilla
- Personal learning environment (PLE). Oman oppimisympäristön kokoaminen some-työkalujen avulla.
Eero
Tarkemmin miettimättä tuli heti muutama ehdotus mieleen, joista osaa on jo tässä ehdotettu:
VastaaPoistaDelicious pois tilalle Diigo (enemmän ominaisuuksia, parempi lajittelu, toimivat ryhmät jne.)
Ning pois Wikispaces tilalle (hyväksi havaittu ja opetuksen tarkoituksiin ilmainen)
Dropbox ja Google Docs mukaan (ovat erittäin laajassa käytössä ja hyviksi havaittuja)
KeePass tai jokin muu vastaava salasanapalvelu mukaan (tietoturva, palveluiden luokittelu)
Plurk on noussut itselleni hyvin tärkeäksi Twitterin ohella tietysti Qaikua unohtamatta. Identi.ca saattaa olla myös tulevaisuuden mikroblogipalvelu...
Ensimmäinen Sosiaalinen media opetuksessa -kirja oli fantastinen ja se on ollut minulla todella kovassa käytössä. Odotan todella innolla uutta versiota!
Välinejaottelua kannattaa mielestäni miettiä todella tarkkaan. Se on hyvin ratkaisevassa osassa kokonaisuuden hahmottamisen ja käytäntöön soveltamisen kannalta. Löytyisikö tälle jotain hyvää taustateoriaa? Filosofianakatemian Laajennettu mieli 1.0:sta http://filosofianakatemia.fi/download/laajennettu_mieli10.pdf löytyi mielestäni aika mielenkiintoinen näkökulma.
Pari juttua tuli mieleen. Olisi mukava nähdä mukana pari esimerkkiä kokonaan tai osittain some-välineillä toteutusta oppimisympäristöstä. Tämä ehkä konkretisoisi sitä, että kuinka some-välineet/ohjelmistot voivat muodostaa tarpeen, tavoitteiden ja kohderyhmän mukaan erilaisia oppimisympäristökokonaisuuksia. Opettajanhan on osattava nivoa eri välineistä toimiva kokonaisuus.
VastaaPoistaJa toiseksi, olisiko mahdollista ottaa mukaan Mahara esim. Moodlen lisäosana? Mahara tuo kuitenkin Moodleen opiskelijalähtöisen toiminnallisuuden ja siinä on useita "some-ominaisuuksia".
Yllä paljon hyviä pointteja! Edellisten jatkoksi vielä Posterous?
VastaaPoistaNiin ja perusasteen näkökulmasta tietysti tosi tärkeitä ovat lupa-asiat. Tuolla yllä anonyymi jo viittasikin tähän asiaan, mutta mietin siis miten on mahdollista muotoilla lupa-anomus vaikkapa Google-tilin perustamista varten peruskoululaisten huoltajille siten, että vanhemmat (ja ope!)saavat realistisen ja suhteellisuudentajuisen käsityksen siitä, millaisia mahdollisia haittoja/uhkia, mutta toisaalta myös etuja/mahdollisuuksia vaikkapa Google-tili tuo mukanaan.
VastaaPoistaOlen parin kuukauden ajan pyörittänyt Pintakilta-wikiä oppilaiden kanssa/ohjannut heitä some-työkaluin. Itse neuvoisin mahdollisimman lähestyttävän ja helposti omaksuttavien some-systeemien esittelemistä(opetan toisen asteen nuorisoa); Meillä wiki-blogger-gmail-igooglen kalenteri pelittää erittäin mukavasti. Ensivaikutelmana somehuumassa on eri alustojen runsaudenpula, onneksi miellä oli hyvät kouluttajat, Anne Rongas ja Hannu Kuusela, jotka opastivat läpi sometyökaluviidakon. Eli yksinkertaistamista ja runsaasti... Tosin jokainenhan poimii ne työkalut jotka itselle parhaiten soveltuvat.
VastaaPoista