Joukko opetusalan ammattilaisia kokoontui 21.3.2013
Jyväskylän yliopiston Agoraan selvittämään yhdessä alustajien kanssa, miten
tulevaisuus haastaa oppimisen. Tilaisuutta saattoi seurata myös verkkolähetyksenä ja
Facebookissa.
Minna Liminka kertoi yhdestä Suomen parhaimmista työpaikoista
Descomista, joka on Jyväskylästä laajentunut Helsinkiin, Puolaan ja Ruotsiin. Työntekijä saa vastuuta, vapautta ja tarvitessaan tukea. Hyvä johtaja tarvitsee tiimiinsä itseään osaavampia ihmisiä ja uusi sukupolvi uudenlaista kohtelua työelämässä. Neuvotteluhuoneet on nimetty yrityksen arvojen mukaan ja heikkoja signaaleja kuunnellaan. Henkilöstöpäällikkö jalkautuu henkilöstöhuoneen sohvalle, jossa häntä on helpompi lähestyä kuin jos hän istuisi omassa huoneessaan.
Hynttyyt yhteen -työpajassa esiteltiin tietotekniikan, äidinkielen ja kirjallisuuden opetuskokeiluja. Yhdessä kokeilussa oppilaat tuottivat tunnin aikana hienoja videoita, joihin hakivat tehosteet netistä. Toisessa kokeilussa oppilaat kehittivät seitsemässä tunnissa kertomuspelejä ideoimalla tarinan, toteuttamalla sen PowerPointilla, lisäämällä tarinaan avoimesti lisensoitua kuvaa ja ääntä ja pelaamalla omia ja muiden kehittämiä pelejä. Kolmannessa kokeilussa oppilaat tuottivat multimediaa ja blogikirjoituksia Wordpress-alustalle. Neljännessä he opettelivat lähdekriittisyyttä.
Tietoisuudella reflektiivisyyttä vuorovaikutustaitoihin -työpajassa keskustelimme ja liikuimme
Reetta Jokisen johdolla. Kuulimme David Bercelin kehittämästä
TRE:sta, jännityksiä ja traumoja vapauttavasta liikuntasarjasta. Ihminen on eläin, mutta on oppinut säätelemään vaistonvaraista käyttäytymistään. Miten opettaja pystyisi säätelemään omaa vireystilaansa ja muuntaa omaa kehollista reaktiotaan konfliktitilanteessa? Kuuntelemalla itseään, etsimällä rauhaa ja kiireettömyyttä, olemalla mahdollisimman aidosti oma itsensä. Lapsi ei voi kasvaa, jos toisessa ihmisessä ei ole hänelle tilaa. Liian usein opettaja keskittyy tietoihin ja unohtaa tunteet.
Esko Valtaoja muistutti, että vaikka maailma kehittyy, meillä on samat aivot kuin esivanhemmillamme satoja vuosia sitten. Ihminen on laumaeläin eikä tabula rasa. Hänellä on kyky mokata ja oppia. Koko sivilisaation tuhoamiseen riittäisi jättää yksi sukupolvi kouluttamatta.
Tähänastinen ihmiskunnan historia on valtava menestystarina! Viimeisen vuosikymmenen aikana 300 000 ihmistä on noussut äärimmäisen köyhyyden rajan yläpuolelle. Vauraus tuo hyvinvointia, ruokaa, terveydenhoitoa ja koulutusta. Olemme viisaampia, moraalisempia ja osaavampia kuin aiemmat sukupolvet ja subjektiivinen onnellisuus kasvaa sekä Suomessa että maailmassa.
Miksi nuoret näkevät tulevaisuutensa synkkänä?
Mitä meidän pitäisi opettaa, jos kaikki tieto löytyy Wikipediasta tai googlettamalla? Luentoja tarvittiin silloin, kun ei ollut teknisiä keinoja laatia luentomonisteita. Opimme tehokkaimmin kasvokkain osaavan opettajan kanssa kuten kävelyllä
Einsteinin kanssa keskustellen suhteellisuusteoriasta.
Khan Academy tarjoaa yksityisopetusta ilman yksityisopettajaa.
Tulevaisuudessa tärkeintä on opppia viisautta, sosiaalisuutta ja ihmiseksi kasvamista.
Miten erotamme faktan, luulon, oikean ja väärän mielipiteen? Kaikilla ei ole yhtäläisiä kykyjä. Mitä teemme normaalijakauman hännille jääville? Tarvitsemme yhdistäviä asioita.
Peruskoulu on suurempi ihme kuin
Talvisota. Maailmalla ihmetellään suomalaista "
kasvatusta", joka on muuta kuin "
education".
Opitaanko koulussa ihmisyyttä vai temppuja? Onko maailmassa vielä ihmisiä, jotka omistaisivat elämänsä muiden auttamiseen? Koulutuksen päämääränä pitäisi olla parempi tulevaisuus kaikille. Siihen tarvitaan synteesiä, ymmärrystä, viisautta ja ihmettelyä.
Aristoteles määritteli onnelliseksi ihmisen, joka pitää itseään ja maailmaa tärkeänä ja hyvänä ja tuntee voivansa tehdä maailmaa paremmaksi.
Lopuksi Esko Valtaoja kehotti: Älkää opettako sirpaleita vaan ihmeitä, jotka herättävät ja ylläpitävät kiinnostusta ja rakkautta maailmaan, ihmiseen, tieteeseen ja taiteeseen!